keskiviikko, 1. joulukuu 2010

Se on loppu nyt!

Kiitos ja kumarrus. Tama blogi ei inspiroi mua enaa yhtaan ja etusivun avaaminenkin ahdistaa. Niinpa paatin lopettaa sen. Vihdoinkin.

Fiksumpaa olis varmaan ollut lopettaa tama Malawista muuton yhteydessa ja perustaa silloin oma Uganda-blogi, mutta parempi myohaan kuin ei milloinkaan. Tasta lahtien mut tavoittaa osoitteesta:

http://minunafrikkani2.blogspot.com

See ya babes!

sunnuntai, 21. marraskuu 2010

Ordnung muss sein!

Ollaan alettu etsiskelemaan Tirpalle hoitopaikkaa, jonne voisivat Nannyn kanssa menna paivittain muutamaksi tunniksi.

Lahimpana meita sijaitsee tama:

Jatkanemme viela etsintoja.

lauantai, 20. marraskuu 2010

Fort Portal

Lantinen Uganda on kylla ihan mielettoman vehreaa aluetta. Olin kolme paivaa tyomatkalla ja valilla tuli jo ihan ikava Malawin marraskuista kuivaa ja karrelle palanutta maisemaa, kun vihreys oli niin ylitsevuotavaa. Maisema ei hirveasti muuttunut KAmpalan ja Fort Portalin valilla (etaisyys 290 km), paitsi etta Fort Portalia lahestyttaessa vuoristoi alkoi siintaa horisontissa. 

Kibalen kansallispuisto, joka on kuuluisa simpansseistaan, jai tsekkaamatta - jatin sen seuraavaan kertaan, vaikka se olisi ollut todella kirjaimellisesti matkan varrella. Myoskaan Rwenzori-vuorille en ihan ehtinyt, mutta ensi matkalla (maaliskuussa) tgarkoituksena on menna samalle alueelle, mutta Kongon rajalla eli vuorilla sijaitsevaan Bundibugion laaniin, joten tuleepa sekin sitten nahtya.

MAtkan suurin miinuspuoli oli kylmyys. Tieisn, etta siella olisi viileampaa, mutta en sitten kuitenkaan ollut varautunut sopivalla vaatetuksella. Lampotila oli +20 c pintaan, mutta kun on tottunut Kampalan tasaiseen +26 asteeseen, piti villatakkia kayttaa koko ajan. Yolla varsinkin palelsi, sadekausi on taalla siis viela kaynnissa (joskin lopuillaan - ehka) ja sade ja sumu tekivat saasta kovin kolean.

Malawiin verrattuna kaikki nakemani alueet olivat tosi varakkaita ja hyvinvoivia. Lapsilla naki kenkia eika kouluissa ollut juurikaan oppilaita ilman koulupukuja. Yhtaan luokkaa en nahnyt puun alla opiskelemassa ja opettajillakin naytti olevan keskimaarin reilusti alla 100 opppilasta.  

maanantai, 8. marraskuu 2010

On turvallista...

Onhan se tavallaan kiva, etta Nordea on naiden Afrikassa vietettyjen vuosien aikana lisannyt turvajarjestelyitaan ja lisannyt erilaisia palveluiden lisavahvistuksia sinne ja tanne. Kurjaa sen sijaan on, etta ne kaikki ylimaaraiset jutut tavallaan estaa myos tilin/kortin haltijaa olemasta mitenkaan kovin joustava.

Tanaan yritin vihdoin ostaa itselleni lentolippuja joululomalta takaisin. Maksuvaiheessa vaihtoehdoiksi annettiin luottokortti tai tilisiirto - valitsin luottokortin, kun Solo tunnukset jai kotiin, mutta kortti on laukussa. Ja kas - muuten maksu olis mennyt ihan kivasti, mutta lopuksi luottokortti olisi pitanyt vahvistaa nettipankissa... Kysyn taas - mit vit! Ei sit yllattaen onnistunut. 

Typerinta tassa on se, etta kaikki pitaa aina vahvistaa nettipankin tunnuksilla. Muta niita tunnuksia ei saa kun yhden liuskan kerrallaan ja seuraava myonnetaan (ja postitetaan kotiin) vasta sitten, kun edellisia on kaytetty riittavan monta. Joo ei, niita ei postiteta ulkomaille. 

Edellisen kerran olin tosi kettuuntunut Nordean mahtaviin turvapalveluihin, kun yritin maksaa Malawissa ollessani meidan uuden auton tilisiirrolla ruotsalaiselle tilille.  Summasta/ulkomaisesta pankista johtuen mun piti ylimaaraisesti varmistaa siirto. Tekstiviestilla. Jota ei malawilaisesta numerosta tietenkaan hyvaksytty. Joten sit mun piti SOITTAA Suomeen Nordean asiakaspalveluun. Ai kuinka napparaa.  Taa on siis tapahtunut kahdesti. 

Josko saisin joululomalla vaihdettua pankkia... 

perjantai, 5. marraskuu 2010

Vuosisadan naamiasasu!

Ei tahna kai selityksia tarvita...