Unohdin hehkutaa, etta tilaamani sanky on viimein paikallaan. Kauanhan siina kestikin, mutta toisaalta mihinkas tassa olisi kiire.

Puusepalle oli sattunut pieni fiba. Sanky oli niin suuri (=sangyn paaty, parisangyn patjat ovat taalla valitettavasti vain 140 cm leveita), ettei se mahtunut ovista lapi. Ensimmaisena iltana Suzie ja Patrick tyostivat sita 40 minuttia. Sitten soitettiin puuseppa. Se irroitti pari ovea ja sahasi jalkoj kahdesti. Siita huolimatta 1,5 h tyo ei tuotanut tulosta. Miehin oli pakko tulla kertaalleen viela maanantaina ja irroittaa jalat, siirtaa sanky ja kiinnittaa jalat uudestaan.

Kipean jalan kanssa on varsin fantastista, ettei enaa tarvitse konyta latialle patjalle, vaan pyoratuolista voi suoraan siirtya elegantisti omaan sankyyn. Ihan kun nukkuisinkin paremmin. Nyt on ehka vahemman pelkoa otokoista sangyssa...