Viikonloppuna olisi ollut mahdollisuus olla yltiososiaalinen. St. Patricks dayn kunniaksi oli jarjestetty vaikka minkalaista kissanristiaista ja muutenkin olisi ollut ohjelmaa tarjolla. Osallistuimme torstaina irlantilaisen musiikin iltaan ja se oli kylla varsin virkistavaa. Flunssan alku veti sitten sohvan pohjalle ja viikonlopun kohootiin kuuluikin kavelylenkki koirien kanssa...

Tooga-bileiden missaaminen ei oikeastaan kylla haittannut. Bileet muistuttavat toisiaan hammastyttavasti eivatka keskustelunaiheet juurikaan toisistaan poikkea. Perussetti uuden ihmisen kanssa kasittaa aina seuraavat kysymykset:

• mista keskustelijat ovat kotoisin
• mita tekee Malawissa
• kauanko on ollut taalla
• kauanko aikoo viela olla
• mita tykkaa Malawista? tata seuraa yleensa myos setti paivarahojen haalimista vastustavaa puhetta.

Lisaksi puhutaan vahan kehitysyhteistyosta, Malawin sisapoliitikasta, matkustamisesta (tosi usein safareista) ja siita, koska kukin on viimeksi ollut kotona. Pidemman paalle tama sama setti alkaa kayda vahan pitkaveteiseksi - mina tapaankin uusia ihmisia mielummin jossain muualla kuin bileissa. Tai oikeastaan nykyaan en enaa edes jaksa tehda hirveaa eforttia uusiin ihmisiin tutustumiseksi. Vaikka kaveripiiri on pieni, se on kuitenkin ihan toimiva...