Puolet hirveasta matkasumasta on takana. Ikava kylla, ne kivoimmat on suoritettu ja edessa on etenkin ensi viikolla ihan hirveaa sontaa. Ei auta kun vaan hymyilla ja menna mukana.

Lupaan, etta 15.11 jalkeen en ainakaan kahteen viikkoon poistu kapungista, en edes viikonloppuisin. Ja jos joulukuussa jo vikisen, etta miksen ikina paase minnekaan matkoille, voiko joku ystavallisesti potkia perseelle ja muistuttaa tasta kaameasta vasymyksesta, joka liikaan matkustamiseen aina liittyy?

Ja kuka ntekee mun toimistotyot mun poissaollessani? Hah, kysynpa vaan!