Alunperin ajatuksena oli kai otta koirat meille valiaikaisesti ja lahjoittaa ne sitten seuraavalle perheelle maasta lahtiessamme. Vahanhan se kauhistutti, lemmikkeja ei pitaisi kohdella kuin mita hyvansa kulutustavaraa. Taalla koirien kierrattaminen on kuitenkin ihan yleista, joten ajateltiin, etta kai se sitten kay.

Aika nopeasti todettiin, etta kyseessa oli kaksi loistopiskia (tai yksi loistopiski ja yksi maailman ystavallisin kohelo) ja alettiin spekuloimaan ajatuksella, etta otettaisiinkin koirat mukaamme sitten aikanaan. Silloin tosin ajatuksena oli viela suora paluu SUomeen ja vahan  mietitytti, onko about vasikan kokoisten (kyseesssa siis rodesiankoira ja rodesiankoiran ja tanskandogin sekoitus...), lampimaan tottuneiden, erittain runsaasti liikuntaa ja tilaa tarvitsevien koirien raahaamisessa toiselle puolelle maailmaa mitaan jarkea. No ei todellakaan ole.

Sen sijaan koirien kuskaaminen olosuhteiltaan samankaltaiseen lahes naapurimaahan saattaisi kylla onnistua. Lennattaminen kuulostaa tuhoon tuomitulta ajatukselta (veikkaan sita paitsi, ettei taalta edes saa tarpeeksi suuria hakkeja...), mutta ehkapa voisimme kuljetuttaa ne maateitse. Toistaiseksi suunnitelma ei ole viela taydellinen, mutta jos hyvin kay, matkustavat Tesa ja Sheba  Tansanian halki joskus syyskuussa. Eihan sita nyt voi  perheenjasenia tannekaan jattaa...