Aloin tänään tyhjäämään kämppää. Vanhasta kokemuksesta tiedän, että se ei ole mikään nopea homma. Tunnesiteet ovat liian vahvoja, jotta voisin kaiken heittää surutta menemään.

Projekti alkoi ihan lupaavasti. Hain vintiltä kaksi laatikkoa, jotka päätin käydä läpi tänään (vinttiä siis pitää myös tyhjätä, jotta kämpän nykyinen sisältö mahtuu sinne). Eka laatikko meni hienosti. Opiskeluajalta säästämäni paperit olivat suurelta osin roskiskamaa, jopa ne monistetut kirjat, joita en aiemmin ole raaskinut heittää menemään. Muutamat kehitysmaatutkimuksen prujut säästin, ne on ehkä hyvä katsoa läpi ennen lähtöä.

Toinen laatikko oli jo paljon kinkkisempi. Sen päällä luki SÄLÄÄ ja sitä se nimenomaan oli. Iso osa kamoista oli helppoa sijoittaa uudelleen joko roskiin tai koulun kirppkselle. Jäljelle jäivät C-kasetit. Mitä hittoa mä niille teen? Kaupasta ostetut oli helppo pistää Kierrätyskeskuksen pussiin, mutta ne itse äänitetyt taitava vieläkin olla liian arvokkaita pois heitettäväksi. Joukossa on sellaisia nuoruus-mixejä, että oksat pois. Yläasteangstista sai välittömästi kiinni kasetin vinkuessa toinen toistaan pateettisempia balladeja.

Pakkohan ne on säästää!