Suzie (=kodinhoitajamme) taytti vuosia lauantaina. Iasta ei ole tietoa, mutta arvelemme, etta jotain 20+ niita vuosia varmaan on. Pahkailimme lahjan kanssa todella pitkaan. Patrickin lahja oli ihan itsestaan selva (siis meille), jokainen malawilainen mies tarvitsee tyokaluja. Vaan malawilaisen naisen tarpeista ei ollutkaan ihan niin simppelia pahkailla. Raha olisi ollut kaikekin helpoin vaihtoehto, mutta siina tapauksessa Suzie olisi tuskin hyotynyt niista itse mitaan. Paikalliset naiset, myos kodinhoitajat jne. tettavat mielellaan itselleen "tekotukasta" kampauksia ja letteja, mutta kampaajakayntia olisi taas saatettu pitaa turhan diipadaapana.

Paadyimme hankkimaan sekalaisen valikoiman juttuja - jotain hyodyllista ja jotain hopohopoa. Siipan kanssa todettiin jo etukateen, etta Suzien lahjaan kulutetaan mielellamme vahan enemmankin, silla naisen osa Malawissa ei ole mitenkaan hirvean koykainen. Paadyimme hankkimaan uuden hamekankaan (kaksinkertaisen - jos se ei miellyta hameena, sita voi kayttaa kotona verhona), sandaalit (Suziella on talla hetkella vain minun vanhoja kenkiani), kaksi pyyhetta (monikayttoisia, silla esim pienet lapset kaaritaan selkaan pyyhkeisiin), muutama suklaapatukka (Suzie rakastaa suklaata) seka pari hotellista realisoitua shampoo/kosteusvoidepulloa.

Paha sanoa, tykkasiko Suzie esineista, silla lahjapussi avattiin vasta meidan lahdettyamme. Ilme oli kylla ihanan ilahtunut, joten todennakoisesti lahjojen olomuodolla ei ollut valia. Sen verran oli pakko kurkkia eilen ikkunasta, etta huomasin sandaaleista tulleen pyhakengat!