Siippa on tartuttanut matkainnostuksen muhun oikein pahemman kerran. Aluksi se ja yksi toinen suomalainen apulaisasiantuntija laski paivia lahtoon, nyt minakin joka aamu mietin, mika on paivan luku. Huolestuttavaa. Musta taalla on kivaa ja toissakin menee hyvin.

Mutta kai se enemman on sita, etta on ihanaa paasta nakeman perhetta ja kavereita ja kissaa (etenkin kissaa!) ja melkein yhta kivaa on paasta syomaan kaikkia niita juttuja, joita ei ole taalla saanut. Ja tietty myos kaupassakayminen siten, ettei ruokalistaa tarvitse laatia sen mukaan, mita kaupassa myydaan, vaan sen mukaan mita tekee mieli on aika fantsua.

Kaikkein eniten odotan ehka sita, etta yolla saa nukkua rauhassa. Tassa kuumuudessa (makuuhuoneessa yolla +30) tulee lahinna hikoiltua, nukkuminen on melkoista torkkumista. Ei saisi valittaa liian lampimasta, mutta kaikella on rajansa!