Tanne ei kuulu paljon mitaan muuta kun Tirpan surkeaa nukkumista ja jonkin sortin unikoulua. Alkuviikosta viimeinen niitti oli ensin yksi yo, jolloin alkuyosta Tirppa herasi 30 minutin valein ja puolen yon jalkeen vaan 2 h valein ja sita seurannut yo, jolloin neiti nukkuin klo yhteen ihan hyvin ja sitten vuoron peraan itkeskeli ja sitten kaakatti itsekseen neljaan saakka kovaan aaneen. Seuraavana aamuna olin oikeasti nukahtaa rattiin toihin ajellessani, joten totesin, etta nyt riitaa.

Puhuttiin toissa kollegoiden kanssa lasten huonosta nukkumisesta. Mun esinaiseni  oli aivan kauhuissaan, kun kerroin unikoulu-ajatuksista. Sen (ja ilmeisesti muidenkin) mielesta "eurooppalaisten unikoulu" on julminta mita lapselle voi tehda. Kun kylla lapsi oppii sitten aikanaan nukkumaan itse omassa sangyssaan. Onhan se varmaan niinkin, enka todellakaan kuulu siihen koulukuntaan, jonka mielesta lapsen pitais heti osata nukkua omassa sangyssa omassa huoneessaan - silti tassa on musta huomattavissa jossain maarin kulttuurieroa, kun sen samaisen kollegan 9 v poika nukkuu saannollisesti edelleen aidin kyljessa...

Siihen on onneksi viela monta vuotta, etta ehka meidan pitais vahan relata :)