Kyllä ihminen voi olla tyhmä! Tirppa on kerrankin (!!) nukahtanut jo ennen yhtätoista, mutat tää mutsi ei vaan tajua mennä nukkumaan. Aamulla sit kaduttaa. Tai ei välttämättä, tirpan puolustukseksi on sanottava, että se nukkuu yöt hyvin. Vähän liiankin hyvin vissiin, sillä neuvolassa ei tänään ollut paino noussut lainkaan (siis yhä 4750) ja edellisestä käynnistä on sentäs melkein kuukausi. Pituutta oli sentään tullut 2,5 cm ja pää oli kasvanut normaalisti.

Ei me oltu yhtään tajuttu, että paino ei oo kasvussa, kun neiti on virkeä ja hymyilee ja treenaa jokeltamista ja husii oikein aktiivisesti hereillä ollessaan. Ruokaa on tarjolla aina kun se lipoo huuliaan, joten siitäkään ei kai voi olla kyse. Ehkä ne heikosti nukutut päikkärit sitten kertoo lievästä nälästä? Nyt sit terkan ohjeilla aloitettiin tuputus - tissin ulos räkiminen ei riitä merkiksi mahan täyttymisestä, vaan hetken perästä tarjotaan uudestaan. Kahden viikon kuluuttua on neuvolassa tarkistuspunnitus, eiköhän me siihen mennessä olla selätetty tämä ongelma.

On kyllä mahtavaa, kun neidin kanssa voi jo melkein seurustella. Katsetta se on kohdistanut hienosti ihan pienestä, mutta nyt katsetta seuraa ihana hampaaton hymy tai välillä muikea virnistys sekä gu ja hö-äännähdykset. Fantsua. Vaikka samalla on kalamaa, että mun pieni kissäpentu ei pysy niin pienenä, on noi kehitysaskeleet kuitenkin mitä parhainta seurattavaa!!