Olin toissapaivana kollegalle ystava hadassa. Sen mies on Lesothossa  UNV:na ja oli onnistunut jotenkin kolhimaan autoaan, jonka piti vieda huoltamolle. Vaimonsa eli mun kollegani oli tarkoitus lahettaa vahan lisaa rahaa ko. tarkoitusta varten, kun miehen budjetti on aika tiukkaan laskettu eika ylimaaraista rahaa ole. Kollega oli marssinut pankkiin ja jonottelun jalkeen oli tiskilla selittanyt asiansa. Pankkisedan yksiselitteinen vastaus oli ollut "ei onnistu". Syyna oli se, joskus aiemmin tana vuonna oli jo lahettanyt miehelleen 100$. Ei auttanut anelu eika selittely eika edes summan pienuus. Kavi nimittain ilmi, etta 100$ on itse asiassa maksimisumma, jonka malawilainen voi vuodessa ulkomaille lahettaa...

Onneksi on olemassa suomalainen verkkopankki ja kansainvaliset tilisiirrot. Ollaan ko. kollegan kanssa sen verran hyvia kavereita, etta luotin hanen sanaansa ja uskalsin tehda omalta tililtani maksun Lesothoon. Suurimpaan osaan toimiston vakea en ikava kylla olisi luottanut... Eika mennyt kuin 10 minuttia, kun pankista tuli mulle tekstiviesti, etta tililleni oli siirrety juuri oikea summa rahaa.

Ma olen sita usein valittanut, kuinka syvalta on, etta en saa pankista ulos omia dollareita. En jotenkin ollut ajatellut, etta tavallisesta malawilaisesta se on varmaan viela syvemmalta ettei ulkomaanvaluuttaan ole asiaa. Mulla on sentaan suomalainen tilini ja luottokortit, normitakalaisella ei todellakaan ole. Toisaalta nailla on kyllakin puolellaan erinomainen kyky loytaa luovia ratkaisuja arkipaivan ongelmiin!