Syotiin, shopattiin, kaveltiin, shopattiin, syotiin, kaveltiin... Niin ja mainitsinko jo, etta jatskia tuli vedettya ihan kunnolla. Taalta ei saa kun tuhanteen kertaan sulanutta kasvisrasvahirvitysta, joten nautin kunnon kermajatskista taysilla. Mitaan kovin turisticoa ei talla kertaa jaksettu/viitsitty tehda - tai no kaytiin me Akvaariossa, kun sita oltiin meille kehuttu, mutta Berliinin Zoon akvaario voittaa sen ihan 6-0. Paitsi haialtaan osalta!

Menomatkalla laukku painoi 11 kg, palatessa jotain 27. Muistettiin tuoda myos juustoja ja muita ruokatarvikkeita ja koirille tietty herkkuja kans. Itsea unohtamatta tietenkin, vaikkakin Kapkaupungin ostareiden aitiysvaatevalikoimat olivatkin aika karseita. Joudun ehka kulkemaan loppuaikoina halaatissa, silla esim. hamerintamalle sain yhden (!!!) uuden hameen. Onnetonta.

Nelja paivaa perilla oli vahan turhan lyhyt aika, pankkitilin kannalta tosin oli ehka parempi, ettei viivytty yhtaan taman pidempaan. Mulla oli kovasti tarkoituksena hakea veronpalautusta kentalta, mutta se unohtui silla siunaamalla hetkella, kun virkailija ilmoitti, etta laukut voitaisiinkin chekata suoraan Lilongween. Kapkapunkiin mennessa ne pitaa nimittain aina hakea Johannesburgin kentalla ja tsekata uudestaa sisaan. Tappiotahan siina tehtiin, mutta ehka jo ens kerralla muistan asian.

Breikki oli kuitenkin varsin rentouttava ja tuli ilmeisesti ihan tarpeeseen, silla nyt musta on taas kivaa tulla aamulla toimistolle. Eihan tata ole enaa edes hirveasti jaljellakaan...