Voihan *&^!^$#@

Taa on niin tata!! Kun vaan oletetaan, etta "kylla se osaa" eika ikina katsota peraan, niin ei ihme, etta virheita syntyy. Nyt sitten kauhistellaan, etta voi kun on kamalaa. No niin on. Musta myos, koska munhan niskaan se kaikki shitti kaatuu. Joo-o, olen jattanyt yhdesta massiivisesta raportista pari juttua pois, mutta jos kukaan ei kerro, etta niiden pitais olla mukana, mista ihmeesta ma voisin tietaa...???? Ja jos raportti on kulkenut seka pomon etta herra-melkein-isopomon toimistojen kautta niin eiko vois kuvitella, etta joku olis sanonut jotain. Eipa tietenkaan.

Koska olen jo laksyni oppinut (=isommille ei hirveasti kannata menna laykyttamaan), koitan nieleskella kiukkua ja purra hampaita yhteen, etten alkaisi huutamaan. Suoran sanottuna vituttaa, etta kommunikaatio voi yhden osaston sisalla toimia nain kehnosti. Jos se samainen kollega, joka kuvittelee, etta teen sen tyot, olis jakanut informaatiota vahan reippaammin ennen opintolomalleen lahtoa, koko sotkua ei olisi ollut. Tai jos pomo vaikka olis ollut tehtaviensa tasalla. No joo. Taa on tata. Nuorimpana pitaa tottua siihen, etta syy on aina minun eika kenekaan muun.

Pitaa vaan pitaa mielessa, etta ei kai tamakaan virhe niin hengenvaarallinen ollut. Kiusallinen kylla, mutta kai siita selvitaan. Ikavaa vaan siina mielessa, etta ihan just kohta mulla pitaisi olla pomon kanssa kehityskeskustelu. Just ennen joulua olisin saanut varmaan vahan paremmat (numeeriset...) arviot itsestani.