Loman parasta antia olivat ehdottomasti Shire-joessa uiskentelevat hipot ja norsut. Tyhmaa ei ollut myoskaan tee-plantaasin omistajan leikkiminen- harvoin on niin hulppeaa majoitusta saatu niin edullisesti. Oma kokki oli aivn luksusta!! Onneksi oli moinen palvelu, silla ei oikein ikina pasty kauppaan kunnolla ja ainekset olivat hieman heppoiset. Kokki loihti niista kuitenkin kelpo aterioita, parempia kuin me itse koskaan olisimme saaneet aikaiseksi. Mount Mulanje oli myoskin hieno, mutta kivempaa olisi ollut, jollei kunto olisi loppunut niin totaalisesti kesken. Paikallisopas loikki vuorikauriina ylos ja ihmetteli, kun azungut vahan laahattivat. Jarvessa lilluminen oli ihana kuten aina ja talla kerta aaltokone oli kovemmalla kuin koskaan. Ilmapatjalla maatessa oli melkeinpa mahdotonta paasta takaisin maihin.

Kokonaisuus oli siis virkistava ja mainio seura vaan paransi kaikkea. Toihin palaamista helpotti maanantaiksi maaraytynyt lomapaiva ja tiistainen koulutus. Tuskaa kylla lisaavat ne kymmenet sahkopostiviestit, missa viitataan sellaisiin juttuihin, mita mun pitaisi nyt heti kohta tehda. Paatin aloittaa hyva-ihminen elaman ja menen tanan pelamaan jalkapalloa (!!!).