Joskus kevaammalla pohdin taalla unikoulua Tirpalle, kun sen nukkumisesta oli tullut yhta jatkuvaa herailya ja keskella yota sitten huutoa ja kiemurtelua muutaman tunnin verran. Eihan se mitaan auttanut, huuto melkein vain paheni ja kaikki alkoivat olla kohtalaisen hajalla.  

Etsiessamme mita hyvansa keinoja parantaa yorauhaa paatimme jossain vaiheessa kokeilla oikeiden maitotuotteiden pois jattamista . Etteka ikina usko: jo ensimmaisena iltana puolen tunnin valein heraaminen jai kokonaan pois (yokukunta sentaa viela oli oikealla paikallaan). Tulos oli sen verran lupaava, etta paatimme jatkaa kokeilua vahan pidempaan. Neljantena yona Tirppa taisi herata kerran puoli viidelta!

Siita lahtien maitoa on annettu vain jauheesta tehtýna ja meilla on nukuttu aivan alyttoman paljon paremmin. Jopa niin hyvin, eta iltaisin olen alkanut harkita jotain muutakin tekemista, kun sohvalla raatona makaamista! "Huonoina" (niin kuin ´viime yona) heratyksia on ollut n. nelja ja olen niista ihan hajalla. Vahan vaan ihmetyttaa, miten ollaan jaksettu sita levontonta nukkumista ilman, etta kukaan on tullut taman hullummaksi?! Ja miten me ei olla tajuttu, etta maitotuotteet oli syyllisia (vaikka serkku niin kovasti ehdottelikin) - vaikka helmikuusta lahtien tilanne on koko ajan ollut heikko ja silloin me aloitettiin jugurtin antaminen. No, onneksi sentaan tajuttiin nyt niin jaksetaan muuttaa energisina!!!