Suomessa asumista takana kolmisen viikkoa. Kämppä on oikein asuttavassa kunnossa ja lähes kaikki valmistelut pikkukaverin saapumiseksi on tehty. Nyt kun kaiken hoidettavan on saanut alta pois, aika menee lähinä h-hetkeä odotellessa ja potiessa. Olo oli Liltsusta saavuttaessa ja ekat ajat täällä varsin hehkeä, mutta viimeisen viikon aikana on  turvotus, väsymys ja yleinen vetämättömyys ottaneet vallan. Onneksi kuitenkin vasta nyt, muuten siitrtmä olisi varmaankin ollut aika raskas.

SUomessa on kiva olla, vaikka väliaikaisuuden fiilis valtaakin välillä. Tuntuu kuin olisi pitkällä lomalla (ai mutta mähän oonkin...) ja joskus on hankalaa miettiä onko koti täällä vai Lilongwessa vai ehkä kohta jo jossian muualla. Fantsua on se, että kaikki toimii. Nettikin saatiin avatttaua noin viidessä minutissa, samoin muuttoilmoituksen tekeminen meni että humpsis vaan. Ja uusi väliaikainen ajokortti järjestyi poliisilta kahdella lomakkeella kymmenessä minutissa. Ihan mahtavaa. Koska kevätkin on saapunut, suomalaiset vaikuttavat ihan ystävällisiltä ja iloisilta... Helsinki vaikuttaa paljon monikultuurisemmalta kuin muistinkaan, joskin juopuneita on kaduilla myös paljon muistikuviani enemmän.

Et sil viisiin. laksettuun aikaan on vielä  vähän aikaa, mutta ei kyllä tunnu siltä, että ainakaan lähipäivinä mitään tapahtuisi. Taidanpa siis painua pehkuihin lepäilemään ja jatkamaan odottelua.