Lahtolaskenta lahtoon on alkanut. Askartelin-paskartelin sunnuntaina sahkokatkoksen aikaan oikein kalenterinkin, mista saa repaista pois joka paiva yhden sivun. Tyomotivaatio alkaa olla hiipumaan pain - keskityn hoitelemaan hommia mahdollisimman pitkalle elokuuta kohden silla muahan ei kukaan sijaista, mutta mitaan uutta en enaa ota hoidettavakseni. Olin merkinnyt matkakalenteriin muutaman reissun talle kuulle, mutta taidan perua ne suosiolla. Jotenkin ei tunnu silta, etta viitsisin ja jaksaisin enaa rytyyttaa tuolla pusikoissa.

Vaikka kovasti valmistaudunkin Suomeen tuloon, lapselle ei kyllakaan oo kauheesti mitaan viela jarkattyna. Huvittaakin ehka vahan kun kuulee juttuja, kuinka nailla viikoilla osalla kaikki on jo valmiina, lastenhuoneet sisustettuna ja vaatteet viikattuna. Osittain valmistautumattomuus on pakon sanelemaa - taalta saa aika huonosti mitaan rompetta enka ole viitsinyt mitaan kammottavaa kiinalaista muovikraasaa alkaa ostelemaan. Puusepan kanssa sentaan sovin, etta se tekee piirustuksen hoitopoydasta ja pinnasangysta. Suomen paassa on onneksi aitiyspakkaus ja vaunut tilattuna, lisaksi siskolta ja kavereilta on tulossa tarvittavia tavaroita lainaan. Lasken sen varaan, ettei pieni lapsi niin ymmarra, onko ymparisto kovastikin laitettu vai ei (eli ei) ja etta aika vahalla paasee alkuun...  Lupaan olla vahan aktiivisempi lapsen tavaroiden suhteen sitten kun ollaan tulossa tanne takaisin. Kollega just ystavallisesti informoi mua siita, mita kaikkea taalta on hankalaa saada (eli mita siis pitaisi tuoda mukana). Lista oli kylla aika massiivinen...