Oltiin ilmeisesti oltu hirvean kiltteja koko syksy, kun eilisista kolmesta paketista kaariytyi mita kivoimpia asioita. En osaa sanoa, mika ilahdutti kaikkein eniten. Ehka se, etta meita oltiin ajateltu lammolla ja vuoksemme oltiin nahty kovasti vaivaa!!

Sisko oli vakertanyt mahtavan joulukalenterin pikku pussukoineen jokaiselle paivalle. Availtiin niita into piukalla iltasella.Hupia heratti myoskin siskon lahettama kasvatusopas vuodelta 1939 (alunperin se nayttaa kuuluneen meidan mummille!). Selaisin sita aamulla, taytyy viikonloppuna paneutua vahan paremmin! Smasta paketista kaariytyi myos muutama kappale aitiysvaatteita - kokeilin niita hihitellen. Mulla ei todellakaan ole viela mahaa moisille ihan riittavasti.

Appivanhempien ja siipan kaverin paketissa oltiin ihanasti myoskin ajateltu joulua ja meidat varustettiin kaikenlaisilla herkuilla ja joulutarvikkeilla. Erityista iloa tuotti piparkakkutalon "rakennuspaketti" seka valokuvat tutuista tyypeista (ja jouluservetit!!!!!). Tai mita ma tassa hopisen, oikeasti kaikki tuotti suunnatonta iloa, seka asiat, joita oltiin itse pyydetty etta kaikki ne iloiset yllatykset, joita paketit sisalsivat. Ilta menikin rauhaallisissa merkeissa siipan kuunnellessa uutta musiikkiaan ja minun uppoutuessani lehtiin - suuta avattiin vain herkkupaloja varten...

Etta kiitos kovasti kaikille tahoille!!! Ihan mahtavaa, etta jaksatte vaivautua!

------

Loppukaneettina kerottakoot, etta tulin just kaapista pomolle. Se oli vahemman pensea kuin olin ajatellut, mutta ei se riemustakaan kattoon hyppinyt. No, katsotaan mita taa tulevaisuudessa tarkoittaa.